(c) Mika Karhulahti 2006 - 2007

Kotisivu Ylös <Perusteita> <Perspektiivi> <Kuvanmuodostus> <Valo> <Muokkaaminen> <RAW> <Ihmiset> <Harmaasävyt> <Luontokuvaus> <Luova> +Tuunausta +Varmuuskopiointi +Albumisoftat +Puhdistaminen

Tuunausta

Harmaasävykuvien tekeminen digitaalisista kuvatiedostoista on suhteellisen helppoa. Kuvien ei kuitenkaan tarvitse olla pelkästään mustan ja valkoisen välisistä harmaan sävyistä koostuvia. Koko kuva-alaa tai vain tärkeitä yksityiskohtia sävyttämällä kuviin voi saada uudenlaista ilmettä.

Sävyttäminen periytyy kemiallisen vedostamisen tekniikoista. Jo paperin valinnalla on vaikutusta kuvan sävyihin pimiötyöskentelyn yhteydessä. Paperikuvan säilyvyyteen voi vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi prosessoinnilla ja niinpä moni valokuvaaja on käyttänyt vedoksissaan jotakin kemiallista sävytettä. Tämä tapahtuu yleisimmin siten, että märkä mustavalkovedos huuhdellaan, valkaistaan ja käsitellään erityisellä sävyttämiseen tarkoitetulla liuoksella. Monelta valmistajalta on saatavilla useita erilaisia sävyttämiseen tarkoitettuja kemikaaleja. Esimerkkinä vastaavasta lähestymistavasta digitaalisessa pimiössä esitellään tässä kaksi tekniikkaa. Ensimmäisenä käsitellään tapa, jossa sävytettäväksi aiottu kuva avataan Photoshopissa, luodaan siihen harmaasävytaso ja erillinen sävytaso jossa käytetään haluttua väriä.

Toisena vaihtoehtona luodaan sävytettyjä kuvia digitaalisesti duotone-tekniikan avulla. Kun normaali mustavalkokuva koostuu harmaan eri sävyistä valkoisella taustalla, duotonekuva koostuu kahden (tai useamman, vrt. tritone ja quadtone) värin tarjoamasta sävyalasta. Perustaksi otetaan mustavalkoinen kuva johon tuodaan toinen sävy tuomaan lisää syvyyttä: originaalista otetaan musta ja lisätään toinen väri. Mustankin voi korvata jos haluaa viedä vaikutelma pidemmälle. Näin on mahdollista päästä lopputulokseen, jollaiseen pelkkä harmaasävykuva ei taivu.

Duotoneprosessi on alun perin kehitetty ammattimaisiin painotarkoituksiin, mutta sen käyttäminen harmaasävykuvien parantamiseksi tarjoaa muiden sävyttämiskikkojen tapaan hyvän vaihtoehdon varsinkin kuvaajalle, joka tulostaa kuvansa mustesuihkulla itse. Useimmissa mustesuihkutulostimissa nimittäin juuri harmaasävykuvien tulostaminen ongelmallista, sillä muissa kuin erityisesti mustavalkotulostusta varten suunnitelluissa tulostimissa harmaan sävyt syntyvät mustan lisäksi värillisten musteiden yhdistelmästä. Tämä tarkoittaa yleensä sitä, että kuvat eivät ole aidon mustavalkoisia, vaan niissä on valmiiksi jokin sävy, jota kuvaan ei ole tietoisesti aiottu. Kun kuvia sävytetään tarkoituksella, on tulostimellakin helpompi saada haluttu lopputulos, sillä pelkän mustan lisäksi kuvassa on käytetty myös muita värejä.

Värikuva pohjaksi sävytykseen

Vaikka useimmissa pokkaridigeissä on suoraan valittavissa esimerkiksi seepiaefekti kuville, sävytettäväksi tarkoittettavien kuvien pohjana kannattaa käyttää tavallisia värillisiä digitaalisia kuvia. Esimerkiksi Raw Shooterilla saa raakatiedostosta suoraan varsin hyvännäköisiä mustavalkokuvia, mutta tavallinen värikuva liikkumavaraa lopullisen kuvan ulkonäön suhteen. Eikä valikoiva sävyttäminen oikein edes onnistu, ellei kuvassa ole alkuperäisiä värisävyjä tallessa. Kannattaa siis aloittaa kuvasta, joka on läpikäynyt normaalin työnkulun optimointeineen, mutta ilman loppuun kuuluvaa terävöittämistä.

Photoshopin duotone-tilassa kuvia tehtäessä tarvitaan kuva, joka on muutettu harmaasävy-tilaan (greyscale) optimoinnin jälkeen. Duotone-tila löytyy varsinaisesta Photoshopista, mutta ei Elementsistä. Alkuperäisen kuvan täytyy olla suhteellisen korkeakontrastinen, lattealla kuvalla ei saa aikaan kovin hyvää lopputulosta. Kun kuva muunnetaan duotone-tilaan, voidaan erillisten sävyalojen väri valita erikseen. Vaikka tässä puhutuaan duotonekuvasta (duo=kaksi), voi Photoshopin duotone-tilan avulla luoda kuvia, joissa on käytetty useampiakin värejä. Tällöin puhutaan esimerkiksi tritone ja quadtonekuvista. Ideana on, että yksittäiset värit rajoitetaan käyrien avulla tiettyihin sävyaloihin. Useamman kuin kahden värin käyttäminen vaatii paljon kokeilua, sillä lopputulokseen vaikuttaa ennen kaikkea värien jakaminen eri sävyalojen kesken.

Kemikaaleista kulttuurisiin konventioihin

Digitaalinen tekniikka on mahdollistanut entistä useampia tapoja luoda kuviin erilaisia vaikutelmia. Mielenkiintoista on, että usein näiden visuaalisten temppujen pohjana ovat syy- ja seuraussuhteet, jotka ovat johtuneet jostakin fysikaalisesta seikasta, kuten tiettyjen kemikaalien reaktioista eri tilanteissa. Vaikka digiaikana kuvan sävyillä ei ole mitään tekemistä kuvien säilyvyyden kanssa, tuntuu esimerkiksi seepiasävy tuovan mustavalkoisiin kuviin tietynlaisen ajattomuuden tunteen. Kemikaaleista on siirrytty luontevasti kulttuurisiin konventioihin.

Kuvat ja temput

[Kuva 1: Liikkeelle värikuvasta]

Paras tapa lähteä liikkeelle kuvan sävytyksessä on ottaa pohjaksi värikuva, jossa kaikkien kolmen värikanavan informaatio on tallella. Tallenna kuva toisella nimellä, ennen kuin alat käsittelemään sitä Photoshopissa.

[Kuvat 2-3: Kuva mustavalkoiseksi]

Tee kuvasta harmaasävykuva siten, että alkuperäinen värillinen taso säilyy taustalla. Voit käyttää haluaamaasi menetelmää harmaasävytason tekemiseksi (ks. Pikseli 9/2005), käytetään tässä Channel mixeriä. Valitse Photoshopissa Layer > New adjustment Layer > Channel Mixer [Kuva 2]. Anna tasolle nimeksi esimerkiksi ”Harmaasavy”. [Kuva 3]

Klikkaa Monochrome-boksi aktiiviseksi ja säädä Channel Mixerissä punaisen, vihreän ja sinisen kanavan suhteet sellaisiksi, että saat kuvasta sopivan sävykkyyden esiin. Tässä tapauksessa on käytetty arvoja +46 (red), +36 (green), +22 (blue) [Kuva 4]. Tee kuvaan vielä kontrastitaso valitsemalla Layer > New Adjustment Layer > Curves [Kuva 5]. Kun tämä on tehty, kannattaa tasot niputtaa jatkon helpottamiseksi. Valitse tasot aktiiviseksi ja sen jälkeen klikkaa Layer > New > Group From Layers. Anna ryhmälle nimeksi esimerkiksi ”B&W”. [Kuva 6]

[Kuvat 7-9: Kuva-alan toonaus]

Seuraavaksi valitaan sävyksi seepia ja toonataan koko kuva-ala sen avulla. Valitse Photoshopissa Layer > New Layer ja anna sille nimeksi ”Seepia”. Katso, että taso tulee ylimmäksi listalla [Kuva 7]. Valitse väripaletista täyttövärille arvoiksi esimerkiksi 168 (red), 110 (green), 50 (blue). Täytä luomasi taso paintbucket-työkalulla [Kuva 8]. Edellä esitellyt väriarvot antavat perinteisen seepiatoonauksen kaltaisen sävyn kuvaan, mutta voit kokeilla myös muita sävyjä. Digiajan riemuja on, että valokuvaaja ei ole sidoksissa rajattuun määrään kemikaaleja.

Muuta aluksi tason läpinäkyvyydeksi (Opacity) 40% ja sekoitustilaksi Soft Light [Kuva 9]. Säädä tason läpinäkyvyys haluamallesi tasolle. Yleensä arvo 35-60% väliltä antaa hyvän lopputuloksen.

[Kuvat 10-13: Allaolevan värisävyn palauttaminen osittain]

Voit valita kuvasta alueita, joilla allaolevat alkuperäiset värisävyt näkyvät. Luo aluksi maski B&W -tasoryhmälle klikkaamalla tasopaletin alareunan kuvaketta, jossa on pallo tummemmalla pohjalla [Kuva 10]. Kun olet luonut maskin, voit alkaa maalaamaan mustalla siveltimellä alueita, joiden haluat näkyvän sävytyksen ja harmaasävytason läpi [Kuva 11]. Täydellä sivellinteholla maskista tulee liian kliininen, joten Opacity ja Flow –arvot kannattaa säätää jonnekin 50% pintaan, tässä on käytetty arvoja Opacity 35%, Flow 50%. Koska sävytystaso on harmaasävytason yläpuolella, sävytys on mukana myös alkuperäisissä sävyissä, joita yrität kaivaa esiin. Mikäli tämä häiritsee työskentelyä, voi tässä vaiheessa olla järkevää klikata sävytystaso (seepia) näkymättömiin klikkaamalla tason vieressä olevaa silmäkuvaketta [Kuva 12].

Kun olet saanut alla olevan sävyn esille riittävän hyvin harmaasävytason läpi, on aika työstää seepiatasoa. Voit joko kopioida maskin suoraan harmaasävytasolta: klikkaa ALT-painike pohjassa tasomaskia, jolloin pelkkä maski tulee näkyviin kuvassa [Kuva 13]. Valitse Select > All ja sen jälkeen kopioi maski leikepöydälle valitsemalla Edit > Copy. Klikkaa seepiataso aktiiviseksi (ja näkyväksi, mikäli piilotit sen edellisessä vaiheessa). Luo seepiatasolle maski ja klikkaa ALT-painike pohjassa maskia, jolloin kuva muuttuu taas valkoiseksi. Liitä maski leikepöydältä valitsemalla Edit > Paste. Toinen vaihtoehto on tehdä seepiatasolle oma maskinsa käsityönä, tai yksinkertaisesti antaa alta näkyvän värin sävyttyä, kuten tässä tapauksessa on tehty. Värin sävyttymisestä ei yleensä ole haittaa, sillä lopullisessa kuvassa himmeänä hohtava värisävy ei pistä liikaa silmään [Kuva 14].

[Kuvat 15-20: Duotone-Tekniikka]

Duotone-kuvan tekeminen aloitetaan muuntamalla haluttu kuva harmaasävytilaan. Valitse Photoshopissa Image > Mode > Greyscale. Tallenna tämä kuva eri nimellä kuin alkuperäinen. Aloita varsinainen duotone-prosessi valitsemalla Image > Mode > Duotone. Esille tulevassa dialogissa on tyyppioletuksena ’Monotone’ ja sen mukaisesti ainoastaan yksi musteväri näkyvissä [Kuva 15]. Huolehdi siitä, että esikatseluruutu (Preview) on valittuna. Klikkaamalla mustelaikkua, pääset valitsemaan musteen väriä. Voit valita värin vapaasti color pickerin avulla, puristit taas käyttävät Pantone-värikirjastoa [Kuva 16]. Pantone-värikirjasto on kaupallinen standardi, jonka avulla on mahdollista saada lopputuotteen värisävystä halutun kaltainen. Pantone toimii siten, että kirjastosta valitaan ensin väriskaala, jonka alueelta sitten yksittäinen väri.

Jotta voitaisiin puhua duotone-kuvista, tarvitaan käyttöön enemmän kuin yksi muste. Valitse Type-vetovalikosta Duotone. Pitäydy ensimmäisen musteen osalta mustassa värissä, mutta klikkaa toisen musteen värilaikkua ja valitse haluamasi värisävy joko Color Pickerin tai Pantone-kirjaston avulla. Kun väri on valittu, muste täytyy vielä nimetä, ellei ole käytetty Pantone-väriä. Tässä tapauksessa on poimittu Color Pickerillä värisävy, jonka RGB-arvot ovat 230 (R), 176 (G), 106 (B).

Seuraavaksi täytyy valita, kuinka kaksi valittua väriä jaetaan koko kuvan sävyalalle. Klikkaa mustetahran vieressä olevaa käyrien kuvaketta. Vähennä mustan painotusta keskisävyissä vetämällä käyrän keskikohdasta alaspäin [Kuva 17]. Voit vaikuttaa valitun värin painotukseen myös syöttämällä suoraan arvoja laatikoihin prosenttilukujen vieressä. 0 tarkoittaa tässä huippusävyjä ja 100 tummimpia sävyjä. Käyrä piirretään alueelle, jolta löytyy vastaava skaala ruudukkona. Säädä vielä käyrää tai laatikoita siten, että suurin paino mustalla löytyy kuvan tummimmista sävyistä (nouseva käyrä) [Kuva 18]. Varo kuitenkin säätämästä käyrän yläpäätä täysin tukkoon. Säädä toisen värin osalta käyrä sellaiseksi, että painotus mustaan väriin verrattuna on enemmän huippuvalojen suunnalla [Kuva 19]. Käyrästä ei kannata kuitenkaan tehdä täysin vastakkaisen suuntaista, muuten vaarana on vaaleiden sävyjen korvautuminen tyystin valitulla värillä [Kuva 20]. Voit halutessasi lisätä värejä kuvaan valitsemalla type-valikosta tritone tai quadtone -vaihtoehdot. Kolmen tai neljän värin käyttäminen kuvassa tarkoittaa yleensä, että sopivien sävyalojen suhteen täytyy tehdä enemmän kokeiluja kuin pelkästään kahden värin kanssa ja hyvän lopputuloksen aikaansaaminen muodostuu vaikeammaksi [Kuva 21, 22].

Kun olet saanut sävyt säädettyä haluamiksesi, hyväksy asetukset. Pääset muuttamaan niitä myöhemmin valitsemalla uudestaan Image > Mode > Duotone. Voit myös tallettaa säätösi käyttääksesi niitä uudestaan myöhemmin eri kuvassa. Kuva täytyy vielä muuntaa RGB-muotoon ennen kuin voit tallettaa sen esimerkiksi jpg- tai tiff- tiedostoina. Tämä tapahtuu valitsemalla Image > Mode > RGB.

[Kuvat 23-26]

Yksinkertaiseen harmaasävykuvaan [Kuva 23] saa uutta puhtia, kun sitä sävyttää esimerkiksi duotone-tekniikalla. Duotone-tekniikassa voidaan käyttää kahta [Kuva 24], kolmea [kuva 25] tai neljää väriä [Kuva 26] kuvan sävyttämiseen.

 

Tätä sivustoa on viimeksi päivitetty 07. marraskuuta 2007